Kurpitsa vs jättikurpitsa
Kurpitsat (Cucurbita) ovat sukulaisia kurkuille ja melooneille. Yleisimmät tyypit ovat Cucurbita Pepo ja Cucurbita Maxima. "Talvikurpitsa" kuuluu jälkimmäisiin eli se on Maxima. Kesäkurpitsat taas ovat Pepoja. Pepot ja Maximat eivät risteydy keskenään. Atlantic Giant (AG) on Maxima-kurpitsalajike jota on pitkään jalostettu koon perusteella ja niinpä kaikki jättikurpitsat ovat tätä lajiketta. Keltainen värigeeni on vallitseva ja vihreä peittyvä. Keltaisen ja vihreän risteytyessä, kasvin siemenestä tuleva värimuunnos on keltainen. Kasvattaakseen vihreän hedelmän on sekä kasvin jossa kurpitsa on kasvanut että pölyttävän kasvin oltava vihreitä. Kurpitsa pölyttyy myös oman kasvin siitepölyllä. Kurpitsalla on erikseen emi(tyttö)kukat ja hede(poika)kukat, mutta tästä enemmän pölytysosiossa.
Siemenmerkinnät
Siemenistä käytetään vakiintunutta merkintätapaa.
Esim vuoden 2011 maailmanennätyskurpitsa 1810.5 Stevens 10 (1161 Rodonis x 1421.5 Stelts) merkintä tarkoittaa:
Kurpitsan paino on 1810,5 lbs (paino ilmoitetaan useimmiten paunoina)
Kasvattajan nimi on Stevens ja se on kasvatettu 2010
Kurpitsa on kasvatettu kasvissa jonka siemen on 1161 Rodonis ja pölytetty sellaisen kasvin siitepölyllä joka on kasvatettu siemenestä 1421.5 Stelts
Jos numeron perässä on * (esim Vincent-McGill 1236*) kyseessä on vihreä kurpitsa (englanniksi Squash)
Jos pölyttäjän paikalla lukee "Open" ei pölyttäjää tiedetä, vaan pölytys on tapahtunut kontrolloimattomana hyönteisten toimesta
Vuosilukuja ei aina käytetä
DMG - vioittunut, eli kurpitsa on punnittu muttei hyväksytty jonkin vian, esim pehmeän kohdan tai halkeaman takia
EST - arvio, eli paino perustuu arvioon OTT-taulukon mukaisesti
Mistä siemenet
Monissa kaupasta saatavissa kurpitsan siemeniä sisältävissä pusseissa lupaillaan suuria jopa satojen kilojen tuloksia. Käytännössä näin ei käy, ei vaikka lajiksi olisi mainittu Atlantic Giant (AG). Jotkut siemenkaupat USAssa myyvät siemeniä, joissa on yksilöity siemenen alkuperämerkintä (kts yllä). Suomessa ainoa tapa saada laatusiemen on muilta harrastajilta. Helpoiten se käy liittymällä Jättikasvisyhdistykseen ja/tai pyytämällä suoraan yhdistyksen toimihenkilöiltä. Myös www.puutarha.net - sivuston (keskustelut -> vihannekset ja juurekset -> yleistä asiaa -> ) "Jättikasvisten kasvatus"-palstalta löytyy harrastajia joilta saattaa löytyä siemeniä harrastuksen aloittajille.
Yksi mahdollisuus saada todella laadukkaita siemeniä on liittyä Euroopan kasvattajien yhdistykseen tai USAn ja Kanadan harrastajayhdistyksiin. Jäsenyyksiin liittyy lähes aina siemenpaketti, joka sisältääkin sitten potentiaaliltaan huippuluokan siemeniä lähes poikkeuksetta
Edistyneimmät harrastajat harrastavat myös paljon vaihtokauppaa ja useat kasvattajat antavat siemeniä pyydettäessä. Lisäksi talven mittaan pidetään lukuisia online- huutokauppoja ja tavallisia siemenmyyntejä, joissa on mahdollisuus ostaa lähes mikä siemen tahansa.
Idätys
Kurpitsan taimen alkuunsaattamiseen kannattaa käyttää hieman enemmän energiaa kuin vain laittaa se maahan. Käyntiinlähtövarmistetaan idättämällä siemen. Tähän on lukuisia menetelmiä mutta seuraavassa on kuvattuna yksi helppo ja paljon käytetty:
Hio/viilaa kevyesti hienolla pahvisella kynsiviilalla tai hiomapaperilla hieman siemenen reunaa, jotta sen kyky imeä kosteutta paranisi. "Terävää" kärkeä ei saa viilata.
Laita siemen likoamaan 2-4 tunniksi astiaan, jossa on n. 30 C vettä. Pidä astia paikassa jossa lämpötila pysyy vähintään 25 asteessa. Jos et viilaa siementä, voit liottaa 6-9 tuntia.
Ota talouspaperia, taita 8 kertaisesti. Kastele lämpimällä (30-40 C) vedellä märäksi, sitten purista siitä nyrkissä vedet pois ja oio talouspaperi . Laita siemen talouspaperille ja taita alkuperäisten taitosten mukaisesti siemen keskellä.
Laita syntynyt systeemi minigrip-pussiin, johon jätetään hieman ilmaa sisään, suljetaan ja sitten laitetaan johonkin lämpimään paikkaan (lämmitetty lattia, pannuhuone, hehkulamppujen alle tms). Itämisen kannalta on erittäin tärkeää että lämpötila on riittävä, optimi 28-32 asteessa. Riittävä lämpö takaa varmemman ja nopeamman itämisen.
Yleensä 20 tunnin - 3 vuorokauden kuluessa pilkistää terävästä päästä valkoinen juuren pää, eli itäminen on tapahtunut.
Kun idätät useita siemeniä kerralla kannattaa kiinnittää huomiota siemenien merkintään, niin että myöhemmin tiedät mikä oli mikäkin siemen. Tähän ratkaisu on esim se että teet talouspaperilevyistä pieniä ja sijoittelet "paketit" yksittäin esim. muoviseen jääpalakennoon, jonka päälle voi minigrip pussia korvaamaan laittaa vaikka muovifoliokalvoa tai laittaa toisen kennon kanneksi.
Kuva: viilaamaton siemen
Kuva: viilattu siemen (varo kärkeä)
Kuva: itänyt siemen, "juuri pilkottaa"
Istutus ruukkuun
On syytä valita ruukku jonka saa "purettua" taimen ympäriltä pois. Esim maitotölkki vai vastaava.
Ruukkuun tavallista multaa, joka on jo lämmennyt sisätiloissa ja sopivan kosteaa (ei märkää)
Tee siemenelle tikulla kolo ja laita siemen varovasti koloon "juuripuoli" alaspäin siten että siemenen yläosa tulee noin 1 cm mullan pinnan alapuolelle.
Peittele siemen kevyesti mullalla ja laita lämpimään paikkaan.
Noin viikossa siemen läpäisee mullan pinnan. Jos siemenen kuoret eivät parissa päivässä tultuaan pintaan putoa sirkkalehtien päältä, voit varovasti auttaa sen irtautumista.
Tässä vaiheessa kannattaa taimien yläpuolelle (n. 10-20 cm päähän) laittaa loisteputki tai kasvivalo ja antaa valoa noin 10-14 tuntia vuorokaudessa
Kun ensimmäinen oikea lehti on noin 5 cm halkaisijaltaan, on taimi valmis istutettavaksi.
Jos taimi joutuu olemaan ruukussa liian kauan sen juuret täyttävät ruukun kiertäen sitä ja kasvuun lähtö ulosistutuksen jälkeen hidastuu. Ja toisaalta mitä suurempi taimi, sitä suurempi shokki ulos istutus sille on. 2 viikkoa itämisestä ulosistutukseen on hyvä peukalosääntö.
Tämä idätys- ja ruukkukasvuvaihe on se jota voi ja kannattaakin harjoitella "tusinasiemenillä". Sillä varmistaa sen että kun on aika idättää ne kallisarvoiset kisasiemenet, on homma hallussa.
Kannattaa varata riittävän iso ruukku. Kahdessa viikossa kurpitsa kasvattaa suuren juuriston. Pienessä ruukussa juuret kiertävät kuvassa näkyvällä tavalla, joka ei edesauta ulosistutuksen jälkeistä kasvuunlähtöä.
