Kasvupaikka ja tilavaatimukset


Jättikurpitsa kasvaa hyvässä maassa ja hyvällä hoidolla suureksi taimeksi. Yksi kasvusto voi peittää avomaallakin yli 50 neliömetrin alan. Huomattavasti pienemmästäkin taimesta voi saada isoja hedelmiä mutta käytönnössä suuri taimi palkitsee syksyllä suuremmalla hedelmällä kuin pienempi. Kannattaa kuitenkin muistaa ettei "käsistä päässyt" joka paikkaan rehottava kurpitsa tuo yleensä menestystä. Amerikkaisen alan aforismin mukaisesti pyritään kuitenkin kasvattamaan hedelmää eikä salaattia.

4x4 metrin kokoinen kasvualusta voi jo riittää hämmästyttämään kasvattajan sekä lähipiirin valtavalla hedelmällä. Porvoossa kasvoi kesällä 2010 avomaalla noin 200 kiloinen kurpitsa taimesta jonka pituus oli kolmisen metriä ja leveyttä vain hieman reilut 4 metriä! Minimissään jättikurpitsalle tulisi varata 10 neliömetrin kasvualusta, suurempi jos tilaa ympärillä on. Kurpitsat rakastavat aurinkoa, älä istuta varjoon! Minimissään 8 tuntia aurinkoa olisi kasvuston saatava.

Kasvien sijoittaminen


Koska taimet valtaavat tilaa melko nopeasti ei niitä kannata sijoittaa lähekkäin. Suomalaissa puutarhakirjoissa annetaan valitettavan usein ohjeeksi että jättikurpitsan taimien istutustiheys on 1.5x1.5 metriä. Tällä tavalla toki voi saada aikaan läpikulkemattoman kasvuston ja muutaman pienen hedelmän.

Istutusväliä tulisi jättää mielellään 6 metriä, näin yhden taimen leveydeksi tulee samainen 6 metriä(3 metriä/puoli) ennenkuin taimet kasvavat toisiinsa kiinni.

Esimerkkialueet:

kasvualusta 4x 4 metriä= istuta 1 taimi molempiin päihin, poista heikompi kesäkuun puoleenväliin mennessä (kuva1).
kasvualusta 4x10 metriä= 2 tainta keskelle, noin metrin päähän toisistaan, kasvata kohti päätyjä.(Huom, pääverso kasvaa vastakkaiseen suuntaan kuin ensimmäinen oikea lehti,huomioi tämä istuttaessa!) (kuva 2)
kasvualusta 8x16 metriä= 3-5 tainta. 2 tainta toiselle pitkälle sivulle, lomittain toisen pitkän sivun taimien kanssa (kuva 3). Näin koko kasvualue peittyy alkusyksyyn mennessä. Tällaisella alueella kasvatettiin 2010 kesällä Porvoossa 4 tainta (5. taimi ei tuottanut hedelmää) avomaalla, 4 hedelmän yhteispaino oli noin 1100 kiloa suurimman painaessa 333.8 kiloa!

 

Kuva 1.

 

kuva1.jpg - 14.21 kb

 

Kuva 2.

kuva2.jpg - 15.93 kb

Kuva 3.

kuva3.jpg - 18.51 kb


Ennen istutusta


Koko tuleva kasvualusta on hyvä muokata ennen istutusta. Edellisenä syksynä voi jo levittää kalkkia kasvualustaan, pH vaatimus kurpitsoille on 6.0-7-5 (optimi 6.5-6.9). Suomessa yleisesti maa on selvästi happamampaa, pH:n ollessa jopa niinkin alhainen kuin 5. Syksyllä kannattaa myös lisätä hevonpeetä sekä puista varisseet lehdet kasvualustaan ja möyhiä ne talikolla tai järsimellä maahan. Jos maa on kovin hiekkapitoista voi hevonpeetä lisätä runsaastikin, multavaan maahan sitä ei kannata laittaa aivan tolkuttomia määriä. Lähtökohtaisesti yksi henkilöauton peräkäryllinen/ 4x4 metrin kasvualusta on melko hyvä.

Keväällä ennen istutusta kannattaa maahan levittää lannoitteet, esim Kanankakka/merilevärakeita, syyslannoitetta valmiiksi jotta hedelmien tarvitsema kalsium on myös maassa. Lannoitteiden määrä riippuu täysin maan kunnosta, yleisohjeena syyslannoitetta voi laittaa 15-20 litraa/ 100 neliömetriä ja kananlantaa saman määrän. Istutusalueelle voi tehdä esim 2 metriä halkaisijaltaan olevan alueen jonne kananlantaa voi lisätä hieman vahvemmin, näin taimi saa alkukaudella tarvitsemansa typpilisän ja taimen kasvu on nopeaa. Tämä istutusalue kannattaa kääntää huolellisesti talikolla, näin maasta tulee kuohkeampaa ja lisätyt ravinteet levittyvät tasaisesti. Maan muokkaus on hyvä tehdä huolella koko siltä alueelta jolla uskoo jaksavansa versot mullata (kts luku 4)

pH:n mittaamiseen löytyy halpoja testejä ja mittareita. Kunnianhimoisempi kasvattaja antaa esim. Viljavuuspalvelun tehdä maa-analyysin, jonka pohjalta on helpompi ymmärtää mitä maasta puuttuu tai mitä siinä on liikaa. pH on joka tapauksessa syytä selvittää tavalla tai toisella.