Kasvatettavan hedelmän valinta
Jokaiseen taimeen on hyvä pölyttää aluksi useampi hedelmä. Pääversoon pölytetyt kasvavat parhaiten, aina kuitenkaan ne eivät lähde hyvään kasvuun eli sivuversoihinkin on hyvä aluksi pölyttää muutama hedelmä varmuuden vuoksi. Muutaman päivän kuluttua pölytyksestä hedelmät ovat turvonneet selvästi jos pölytys on onnistunut, 5-7 päivää vanha hedelmä on noin appelsiinin kokoinen.
Kun pölytyspäivät ovat tiedossa on pehmeän mittanauhan avulla helppo seurata hedelmien kasvua. 10 päivää pölytyksen jälkeen (pölytyksen jälkeinen päivä on päivä 1) hedelmän ympärysmitta on n. 40-70 cm vaakatasoon mitattuna kanta/nuppu linjassa. Hedelmän alle ei mittanauhaa kannata laittaa lainkaan. Nuoren hedelmän liha on hyvin pehmeää ja mittaus voi vauroittaa hedelmää, kannattaakin mitata ensimmäisen kerran vasta kun hedelmä on saavuttanut 10 päivän iän.
Hyvän kasvun lisäksi kannattaa katsoa että hedelmä on symmetrinen, pyöreä tai soikea ja nuppu on suurinpiirtein samassa linjassa kannan kanssa. Epäsymmetriset ja toispuoleiset hedelmät eivät ole paras mahdollinen lähtökohta.
Kasvavat nuoret hedelmät voivat lopettaa kasvun aikaisessa vaiheessa, yleisesti jos kasvu on jatkunut vähintään 15 päivää pölytyksestä ko. hedelmä kasvaa mukavasti syksyn sadonkorjuuseen asti. Yhteen taimeen kannattaa lopulta jättää vain yksi hedelmä kasvamaan, loput voi poistaa kun valittu yksilö on suurinpiirtein jalkapallon kokoinen.
Hedelmän kasvatus
Kun ylimääräiset hedelmät on poistettu alkaa valittu hedelmä toivon mukaan kasvamaan reippaasti. Yleisesti kasvu nopeutuu selvästi kun hedelmä on saavuttanut 10-15 päivän iän. Jos kesän lämpötilat on viileähköt voi nopeampi kasvupyrähdys alkaa myös hieman vanhemmalla hedelmällä. Valitun hedelmän alle kannattaa melko aikaisessa vaiheessa laittaa mansikkakangasta tai stryroxia/vesivaneria tai vaikkapa hienoa hiekkaa jottei se ole suoraan märkää maata vasten. Näin toimien hedelmä ei pääse mätänemään pohjasta kovin herkästi. Huom! Tee nämä toimenpiteet melko aikaisessa vaiheessa, koska:
Kasvu on parhaimmillaan todella ripeää, Suomessakin ovat avomaalla kasvaneet hedelmät venyneet vuorokaudessa jopa 17 cm ympärysmittaa ja 10-15kg painoa! Hedelmä on hyvin nopeasti niin suuri ettei nostaminen enää käy helposti ja vaikka sitä vielä pystyisi nostamaan on hedelmän pinnan vaurioitumisen riski olemassa.
Kun hedelmä on hyvässä kasvussa voi lannoitusta alkaan lisäämään vähitellen. Kastelulannoitteet ovat toimineet hyvin, liian typpipitoiset lannoitteet kannattaa jättää syrjään tässä vaiheessa kasvukautta. Esimerkiksi syyslannosta voi sekoittaa veteen ja kastella sillä koko kasvualustan. Kemiallisten lannoitteiden annostelussa kannattaa olla tarkkana, mieluummin useammin ja vähän kerrallaan kuin harvoin ja paljon. Jos ravinnearvot heittelevät huomattavasti voi kasvu häiriintyä.
Hedelmän kasvaessa hedelmän kanta nousee koko ajan ylöspäin. Hedelmän läheisyydessä kannattaa katkaista lehtien alla olevat mahdolliset juuret ainakin metrin matkalta ennen ja jälkeen hedelmään, että verso pääsee vapaasti nousemaan hedelmän kasvaessa.Verson alle kannattaa laittaa tukipalikoita versojen noustessa, näin kanta ei pääse repimään itseään irti. Pienehköä hedelmää voi myös vielä siirtää aivan varovasti lähemmäs taimen tyveä jotta versojen jännitys vähenee.
Hedelmän suojaus säältä
Kasvava hedelmä on syytä suojata, alkuvaiheessa "kypsymiseltä" auringon suorassa paahteessa ja syksymmällä kylmältä. Yksinkertaisin koko kauden suoja on laittaa esim lakana peitoksi. Se suojaa sekä auringolta että kylmältä ja kuivuu kostuttuaan nopeasti. Jos on viitseliäisyyttä niin kannattaa rakentaa yksinkertainen mutta kestävä katos esim puutavarasta ja kevytpeitteestä. Tällä saa suojan auringon paahdetta vastaan ja estää hedelmän (ja syksymmällä hedelmän päällä käytettävien peitteiden) kastumisen. Vettä pitävän katoksen ja lämmittävän peitteen väliin jää siis reilu ilmatila. Mikäli peite on paksu ja viitseliäisyyttä riittää, kannattaa se syksyllä lämpiminä päivinä ottaa päivällä pois, jotta hedelmä saa varastoitua lämpöä ja laittaa yöksi takaisin päälle. Jos ei jaksa/ehdi tätä toimenpidettä tehdä, kannattaa joka tapauksessa silloin tällöin peite poistaa ja tarkistaa ettei kurpitsan pintaan ole tullut vaurioita tai pehmeitä kohtia.
Muut sudenkuopat
Luonnon kanssa kun touhutaan niin kaikkea voi sattua. Neuvojen saamista varten varten kannattaa ottaa valokuva huolestumista herättävästä asiasta ja laittaa se vaikka keskustelupalstalle. Erilaisista tuholaisista etanat lienevät yksi todennäköisimmistä kohdalle sattuvista. Niitä voi yrittää keräillä pois erilaisilla ansoilla tai käyttää esim. Ferramolia, joka on luonnonmukainen etanasyötti. Hedelmä saattaa myös alkaa pehmetä esim kannasta tai tyvestä. Pienehköihin haavereihin auttaa usein pelkkä pehmenneen kohdan poistaminen/rapsutus pois, vauvantalkki, ja kuivana pitäminen. Useat hedelmät "vuotavat" pinnasta pihkan tapaista ainetta varsinkin lähestyessään lopullista kypsymistä, mutta tämä ei ole vaarallista.
Lisäksi varsinkin kuumilla ilmoilla ja runsaasti kasteltuna kurpitsa saattaa kasvaa päivässä 10-15 kg. Liian rajun kasvun seurauksena se saattaa haljeta. Maltti on siis valttia ja "slow but steady wins the race" hokema on syytä muistaa. Eli se joka onnistuu pitämään yllä kohtuullista mutta tasaista vauhtia mahdollisimman pitkään saa palkinnoksi suuren kurpitsan.